Suuntana Dalmatia!
Nyt sattui niin, että pidän pitkästä aika ihan oikean kesäloman - yhden viikon, joka alkoi juuri tänään.
Lensimme Kööpenhaminan kautta Splitiin - varhainen aamu, nopeat lennot. Olimme bussissa kohti Splitin satamaa jo ennen puolta päivää. Kohteemme oli pieni viehättävä laiva, M/s Eden, missä majailemme ja liikumme Dalmatian saariston eri kohteissa. Asiaan vihkiytymättömälle tiedoksi: Dalmatia on osa Kroatiaa. Laivaan majoittuu 20 hengen Albatros-ryhmämme, matkanjohtajanamme tällä reissulla on Johanna.
Ihana, turkoosi vesi
Matkamme oli tarkoitus alkaa tutustumisella Hvarin saareen, mutta tämä suosittu kohde oli niin täynnä turisteja, että laivamme ei saanut ankkuripaikkaa. Niinpä kohde vaihtui, uusi suuntamme oli kohti Kroatian kolmanneksi suurinta saarta, Bračia ja siellä Pučišćan pikkukaupunkia. Se on tunnettu kivilouhimoistaan ja koko kaupunki katuja myöten on rakennettu vaaleasta hiekkakivestä, jota kuulemma viedään maailmallekin.
Matkan aikana söimme laivakokin tekemän lounaan. Perillä saarella olimme iltapäivällä ja saman tien pääsimme uimaan. Aika lailla sataman vieressä oli mukava uimaranta. Saaren rannat ovat jyrkät, mutta tikkaita pitkin oli hyvä laskeutua veteen. Samalla sai vältettyä mahdolliset merisiilit. Vesi oli ihanan virkistävää ja kirkasta.
Kalkkikiveä oli kaduissa, taloissa, patsaissa ja koriste-esineissä
Meillä oli koko ilta vapaata aikaa kuljeskella kaupungilla. Kun talot sijaitsevat rinteissä, niin portaita ja kiipeämistä löytyi. Pääsimme rinteen puolivälissä näköalapaikalle, mistä avautuivat hienot näkymät satamaan ja rantakaduille. Alhaalla paraatipaikoilla talot olivat siistejä ja hyväkuntoisia, ylempänä aika röttelöisiä ja monet asumattoman näköisiä. Johanna kertoi, että maasta muutetaan työn perässä ulkomaille niin paljon, että asukasluku laskee. Nykyinen maan asukasluku on 3,8 miljoonaa ja ennustetaan putoavan 50 vuodessa liki puoleen. Maa on aika köyhä ja inflaatio vie mahdollisuuksia ansaita kunnon elantoa. Turismi on maalle tärkeä elinkeino. Pučišćan talojen pihoilla oli pieniä ryytimaita, mihin vain pienikin tasainen pläntti oli saatu mahtumaan. Silti ihmettelimme, millä ihmiset näin pienessä ja hiljaisessa kaupungissa pitävät itsensä hengissä.
Pučišćan kaupunki sijaitsee pitkän lahden pohjukassa. Täällä suojaisassa satamassa vietämme ensimmäisen yömme. Illalla kävimme paapan kanssa vielä uudelleen uimassa ja katselimme auringonlaskua. Kun herätys oli ollut klo 3.15 aamulla oli olo jo aika nuutunut (lennon aikana torkuimme, ruokailun jälkeen otimme pienet tirsat).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti