Mljetin luonnonpuisto

Mljetin luonnonpuisto

Aikataulumme tällä viikolla ovat noudattaneet kaavaa: aamupäivä matkataan merellä, pieni uintipysähdys välillä, jos sää sallii, sitten lounas ja satamaan. Se aikataulu toimi lauantainakin. Uintipysähdyksemme oli aivan seuraavan tutustumiskohteemme, Mljetin saaren lähistöllä ja lounaan ajaksi laivamme oli jo päässyt Pomenan satamaan. 

Iltapäivällä lähdimme satamasta liikkeelle Mljetin kansallispuistoon.  Johanna oli ostanut  liput ja lähdimme kävelemään kalkkikivillä katettua polkua pitkin, matkaa oli vajaa kilometri. Edessämme avautui maisema käsittämättömän turkoosille järvelle: tämä on nimeltään Pikkujärvi. Korkealta kukkulalta se näkyi upeasti pinjojen välistä. Pikkujärven toisessa päässä oli pieni kanava, jonka benediktiiniläismunkit ovat aikoinaan kaivaneet. Kanavan kohdalla oli pieni kuppila, pyörien ja kanootin vuokrausta ja laivasatama Ison järven puolella. Nämä kaksi järveä on taas nimetty kroatialaiseen tapaan hyvin yksinkertaisesti. Toisaalta ne eivät ole järviä ollenkaan vaan kapean salmen päässä olevia Välimeren lahtia, täysin suolavetisiä. Kalkkikivien raoista kulkee myös joitakin kanavia, mitä pitkin ankeriaat ja nahkiaiset pääsevät järvien takana olevalle suomaalle kutuaikana keväisin. 

Meidän pääkohteemme luonnonpuistossa oli Ison järven takaosassa oleva saari, missä on aikoinaan sijainnut benediktiiniläismunkkien luostari. Rakennus on edelleenkin olemassa, mutta ei munkkeja. Paikalla toimii ravintola ja kahvila. Me pääsimme saarelle vuoroveneen kyydissä - vene toimii aurinkoenergialla! Se ajaa tätä väliä kerran tunnissa, mennessä on yksi pysähdys rannan toisella reunalla olevien rakennusten luona. Luonnonpuiston alueella on aikoinaan asunut enemmänkin ihmisiä, nykyisin heitä on jäljellä alle 100 henkilöä. 

Luostarisaarella kiersimme sopivaa paikkaa etsien: uimaan piti taas päästä. Rannat eivät olleet mitenkään helppoja uimiseen, sillä ne oli reunustettu  kalkkikivisillä paasilla ja ranta oli joka kohdasta aika jyrkkä. Lopulta löysimme yhden kohdan, missä oli matalahko reunus ja sen vieressä vedessä sopivasti kiviä. Rannan suojaisalla penkillä vaihdoimme uimapuvut päällemme ja lähdimme uimaan. Vesi oli hyvin suolaista, kirkasta ja syvää heti rannan tuntumassa. Aamupäivän avomeren uintiin verrattuna vesi oli ehkä hieman lämpimämpää. Aikamme pulikoimme ja kapusimme sitten vaivalloisesti ylös rannalle. Muuta puuhaa saarella oli vaikea keksiä: kiersimme saaren, istuskelimme puutarhassa ja nautimme virvokkeita ravintolassa. Laivan aikataulu tuntui vähän turhan harvalta, sillä yli puoli tuntia piti odottaa hiljaista kyytiämme.

Päiväretkemme aikana laivamme viereen oli ankkuroitunut kaksi uutta laivaa. Olimme nyt toisena neljän laivan rivistössä. Onneksi oma hyttimme on ylemmällä kannella, niin naapuriin kulkevat ihmiset eivät kulkeneet ikkunoittemme ohitse. Koska laivamme oli satamassa odottamassa, meillä olisi ollut mahdollisuus kuljeskella rannassa - jotkut jäivät baariin oluelle. Päädyimme paapan kanssa kuitenkin laivaan kuluttamaan aikaa, sillä illalliseen - joka sekin tarjottiin poikkeuksellisesti laivassa - oli aikaa alle tunti. Siinä ajassa ei paljon rantoja kierrelty! Kaiken kaikkiaan olemme todenneet paapan kanssa, että verrattuna tekemiimme aiempiin pienten laivojen risteilyihin, tämä on kaikkein löysin. Istuskelua ja pelkkää maisemien katselua on paljon enemmän kuin Seyschelleillä tai Galapagos-saarilla. Meille tämä tahti tahtoo olla liian kevyttä, mutta muut matkaajat näyttävät tykkäävän. Ehkä mekin sitten 80-vuotiaina innostuimme jokilaivaristeilyistä! 

Illallinen tarjottiin, kuten mainitsin taas laivassa. Kokit olivat panneet parastaan. Alkupalana tarjoiltiin leikkeleitä, niistä tärkeimpänä ohut prosciutto -tyylinen kinkku. Se oli hyvää, samoin kova juusto ja muut naposteltavat palat. Pääruokana oli lihaa, joka tarjoiltiin paikallisessa hapanimelässä kastikkeessa gnoccien ja pienen maissikakun kera. Jälkiruokana oli suklaakakkua. Kaikkiaan ruoka oli maukasta, joskin aika yksinkertaista. Kokit kutsuttiin paikalle saamaan suuret kiitokset ja aplodit. 

Auringonlasku oli jälleen upea ja päivä olikin pulkassa. Paapan ohjelmanumero oli Jukolan viestin katselu, mikä onnistui hyvin Yle Areenan kautta. Täällä on ollut joka paikassa erinomaiset nettiyhteydet.