Adashin taidemuseo ja Mangaa
Adashi Zenko (japanilaiseen tapaan sukunimi ensin, 1899-1990) on nimeään kantavan taidemuseon perustaja. Museo sijaitsee Yasugin kaupungissa, noin tunnin matkan päässä majapaikastamme Yonagosta. Matka taittui taas vaihtelevissa maalaismaisemissa bussilla.
Museo oli huikea! Taideteoksia oli laidasta laitaan, alkaen vanhoista kirjoituslaatikoista (siveltimiä, alustoja, kuppeja), kirjoituspöydistä ja lipastoista monenlaisiin maalauksiin, seinävaatteisiin, sermeihin ja astioihin. Museon lisäosassa oli nähtävillä japanilaista nykytaidetta, monia massiivisia ja upeita teoksia. Taideteoksia ei saanut valokuvata, mutta otan joistakin korteista valokuvia ja liitän ne mukaan kuvakoosteeseeni. Ostinpa yhden japanilaisen taiteilijan, Taikan Yokoyaman taiteesta kertovan kirjankin. Japanilainen taide on aina miellyttänyt silmääni ja tämän museon kokoelmat olivat kyllä huikean laajat ja monipuoliset.
Vaikka museon taidekokoelmat olivat itsessään jo käymisen arvoiset, koko museon kruunu oli maisema. Museon yhteydessä oli japanilainen puutarha, joka oli rakennettu sulautumaan maisemaan, takana oleviin vuoriin. Puutarhan jokainen yksityiskohta oli mietitty, valkoiset pikkukivet harjattu täydelliseen asentoon, vesiaiheet olivat ihania ja jopa kaukana vuorella näkyvä vesiputous sulautui puutarhan kokonaisuuteen. En ole koskaan nähnyt vastaavaa enkä yhtään ihmettele, että tätä puutarhaa sanotaan Japanin upeimmaksi. Museon seinillä oli kuvia puutarhasta eri vuodenaikoina ja täytyy myöntää, että syksyllä puutarha olisi jopa muita vuodenaikoja upeampi, kun ruska värjää takana olevan vuoren ja muutamat puutarhan vaahterat kirkkaan puna-oranssiksi. Ilmeisesti tänne täytyy tulla joskus uudestaan syksyllä!
Päivän toiseen kohteeseemme ajoimme Nakaumi-järven (oikeastaan tämä on sisämeri, josta on yhteys Japaninmereen), sen ylittävän kannaksen, saaren ja huikean korkean sillan kautta. Päädyimme Sakaiminaton kaupunkiin, jossa ensimmäinen tehtävämme oli löytää ruokapaikka. Paikallisoppaamme ja Aleksi suosittelivat sushi-ravintolaa, missä annokset kulkevat asiakkaille pyörivän hihnan kautta. Osa joukostamme mahtui paikkaan ja nautimme mukavat sushit ja misokeittoa.
Sakaiminaton erikoisuus on manga-sarjakuvateema, joka pohjautuu japanilaisen Shigero Mizukin sarjakuviin - Shigero on syntynyt Sakaiminatossa. Sarjakuvat kertovat youkaista eli henkiolennoista, joita Japanin tarusto on pullollaan. Sarjakuvien pääosassa on usein Kitaro, jonka toinen silmä on sokea ja sen tilalla on vain silmämuna, joka onkin hänen uudestisyntynyt isänsä. Näitä silmiä myydään kaupungissa (ja muuallakin) eri muodoissa, mm. kakkuina, karkkeina, avaimenperinä, tyynyinä, painettuina kankaisiin ym. Sarjakuvan hahmoja on pieninä patsaina pitkin kaupunkia. Ihmiset tulevat katselemaan patsaita, ja aina uuden hahmon löydettyään lyövät leiman passiin. Sitä en tullut selvittäneeksi, mistä ihmiset hankkivat passit ja miten heitä palkitaan, jos leimoja on runsaasti. Joka tapauksessa kyseinen sarjakuva on Japanissa hyvin suosittu ja katu siitä syystä aikamoinen nähtävyys.
Iltapäivällä hotellilla kävimme taas kylpemässä. Tuollainen rentouttava kylpeminen tuntuu paljon paremmalta kuin pelkkä suihku. Kylmän ja tuulisen päivän jälkeen se lämmittää mukavasti. Kävin kylpemiseni päätteeksi hakemassa kännykän huoneesta, että sain otettua tiloista muutaman valokuvan. Pitäähän noin eksoottinen kokemus ikuistaa, edes paikkana - itseäni en viitsinyt kuvata.
Illallinen aloitettiin matkanjohtajamme toiveen mukaisesti jo klo 18.00. Saimme tässä kohtaa kokea aikamoisen yllätyksen, kun paikallis-TV oli kuullut ryhmästämme ja halusi tehdä meistä haastattelun! Suostuin haastateltavaksi, puhuin suomea ja Aleksi käänsi jutut japaniksi. Pari muuutakin turistia päätyi haastatteluun. Sen olimme kyllä jo huomanneet, että herätimme aika lailla huomiota kaupungilla liikkuessamme. Pienelle, syrjäiselle alueelle ei välttämättä eksy turisteja kovin runsain mitoin. Olen Albatrosille kyllä kiitollinen tästä matkasta, kun meitä on nimenomaan kuljetettu tavallisten turistipaikkojen ulkopuolellekin.
Loppuosa illallisestamme sujui rauhalliseen tapaan. Ruokalajit olivat yhtä maukkaita kuin eilenkin, mutta ehkä hiukan pienempiä annoksia. Tänään söimme vain 11 ruokalajia, mm. Sukiyakia, tempuraa, hummeria, gratinoitua kampasimpukkaa, graavilohisalaattia, riisiä & meren eläviä, pikkelöityjä kasviksia, simpukka (siis vain yksi) liemessä ja jälkiruokaa. Nyt oli sopiva määrä. Tuntuu, että tässä hotellissa meitä on hemmoteltu oikein koko rahan edestä!
Huomenna matkamme jatkuu Osakaan, viimeiseen pysähdyspaikkaamme ennen kotimatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti