sunnuntai 17. toukokuuta 2026

Memorial sotamuseo ja calvadosta

Memorial sotamuseo ja calvadosta 


Aamulla lähdimme taas varhain liikkeelle, suuntana Memorial sotamuseo, joka on yksi Caenin tärkeimmistä turistikohteista. Saimme kuuntelulaitteet ja lähdimme kiertämään museota omaan tahtiimme. 






















Museon näyttely  alkoi ensimmäisen maailmansodan loppumisesta, ajasta jolloin Saksa tuomittiin syylliseksi sotaan ja raskaisiin sotakorvauksiin. Tällä luotiin pohja saksalaisten katkeruudelle ja natsien nousulle. Toinen maailmansota oli museon pääaiheena. Sitä tuotiin esille sekä saksalaisten että liittoutuneiden näkökulmista, valokuvina, filmipätkinä, esineinä jne. Normandian maihinnousu oli nostettu erityisesti esille, onhan se paikallista historiaa. Kuvia raunioituneesta Caenin kaupungista oli esillä: liittoutuneet pommittivat kaupungin maan tasalle, että saivat häädettyä saksalaiset. Itselleni tuli ehkä yllätyksenä, että Normandian vapautus kesti lopulta useita viikkoja  maihinnousun jälkeen ja samalla monia kaupunkeja tuhoutui. Caenista säästettiin Wilhelm Valloittajan aikana rakennettu linnoitus, katedraali ja pari luostaria. Normandian maihinnoususta ja sitä seuranneesta taistelusta katsottiin puolen tunnin mittainen filmi kierroksemme päätteeksi. 



















Museon jälkeen oli aika lähteä lounaalle. Matkustimme Lisieuxin kaupungin ohi, joten aikaa hujahti taas reilun tunnin verran. Lounaspaikaksi oli jälleen valittu viehättävä maalaismaisemassa oleva rakennus. Ruoka oli maukasta (vaikkakin porsaanliha jäi minulta melkein syömättä) ja taas kuin tilauksesta ulkona satoi päivän pakollinen sadekuuro. 














Lounaan jälkeen meillä ei ollutkaan enää pitkää matkaa, kun siirryimme tutustumaan calvadoksen valmistukseen Château du Breuilin tilalle. Calvados valmistetaan omenoista. Hyvän maun takaa neljän erilaisen omenan käyttö (makea, karvaan makea, karvas ja hapan). Niillä saadaan aikaan makeutta, tanniinisuutta, syvyyttä ja säilyvyyttä. Tilan omalla alueella ja sopimusviljelijöillä kasvaa yli 30 000 omenapuuta, joista saadaan satoa noin 2000-3000 tonnia. Omenat pestään, murskataan, puristetaan ja käytetään. Saatu mieto alkoholijuoma tislataan kahteen kertaan oikean väkevyyteen ja siirretään tammitynyreihin kypsymään, kuten konjakkikin. Tynnyreiden läpi osa alkoholista haihtuu ”enkeleille”, taas aivan kuin konjakistakin. Käytännössä calvados on raaka-ainetta lukuun ottamatta identtinen tuote konjakin kanssa (konjakki tehdäön rypäleistä). Esittelyn lopuksi maistoimme calvadosta ja pommeauta (calvadosta miedompi, omenoista tehtävä makea alkoholijuoma). Myymälässä näitä oli kaupan, samoin tilan tuottamaa viskiä ja tietenkin kaikenlaista oheistuottetta. 











Château Breuilin rakennuksia ympäröi uskomattoman upea, hyvin hoidettu puisto!




















Calvados-tynnyreihin heijastettiin prosessin etenemistä kuvaava videoshow.




Tilan omaa viskiä:




Illansuussa palasimme Caeniin. Päätimme lähteä paapan kanssa vielä tutustumaan kaupungin toiseen tunnettuun kohteeseen, linnoitukseen. Sen muureilla pääsi kiipeämään, näimme kaupungin maisemia linnoituksen ympärillä. Muurien  sisäpuolella oli ilmeisesti ollut varsinainen asuinlinna, mutta se oli raunioitunut. Alueella oli kuitenkin kirkko, toinen vanha rakennus, jossa sijaitsi Normandian historian museo ja uudisrakennus taidemuseolle. Museot olivat jo sulkeutuneet käyntimme aikaan, mutta linnoituksen muurien sisäpuolelle pääsi. Ylhäältä katseltuna Caen näytti siistiltä ja yhtenäiseltä, olihan suurin osa siitä rakennettu sodan jälkeen. 





























Linnoitukselta palatessamme piipahdimme myös katedraalissa. Menot olivat juuri alkamassa, joten piipahdimme sisällä vain pikaisesti:







Päivä oli taas ollut täysi eikä illalla jaksanut  muuta kuin näitä turistin töitä. Aamulla pakkaamme matkalaukkumme ja suuntaamme kohti maihinnousun rannikkoa.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti