Matka Sydneyhin alkoi aamulla klo 4.15 hotellilta. Lennon aikana ehti hieman nukahtaa ja nyt on aikaa miettiä Uuden Seelannin kokemuksiamme.
Infrastruktuurin rakentaminen Uudessa Seelannissa on vaikeaa. Se kävi ilmi jo niistä päivityksistäni kun kertoi paikallisista vuorista ja teistä. Ilmeisesti rakentamisen hankaluutta käytetään syynä siihen, että Uudessa Seelannissa on onnettoman heikot nettiyhteydet. Tämän vahvisti myös paikallisoppaamme Eevis, joka sentään on asunut maassa jo pitempään. Joissakin hotelleissa Etelä-Saaarella Hesaria ei saanut ladattua muutoin kuin viideltä aamulla. Me aamuvirkut suomalaiset olimme ainoina hereillä siihen aikaan, ja silloin nettiliikenne oli niin vähäistä, että lataus onnistui. Kotimaan tapahtumia seuraamme aina ressuillamme sen verran, että Hesari luetaan.
Yllättäen Christchurchissa, maanjäristyksen runtelemassa kaupungissa, netti pelasi kuin unelma. Lehti latautui nopeammin kuin kotona. Hotellimme oli upouusi, sillä ei kaupungin keskustassa ollut ainuttakaan vanhaa rakennusta pystyssä. Rakentaessa on helppo laittaa tietoliikenneyhteydetkin nykyaikaan. Kaupungin kadut olivat myös jokseenkin hyvässä kunnossa. Tosin sitä en osaa sanoa, miten paljon vanhoja katuja on jätetty rakentamatta. Vesijohtoverkosto toimi ainakin keskustan hotellissa. Se, että tuhoutuneen kaupungin rakentaminen saadaan yleensä käyntiin ja talot pystyyn, vaatii ensimmäiseksi infraan panostamista. Vasta siihen päälle voidaan rakentaa rakennukset. Tämä on meille kotimaassa niin itsestään selvää, että ei sitä osaa edes arvostaa.
Uudet, teräsrunkoiset talot olivat kohoamassa Christchurchin keskustaan. Muutaman vuoden päästä siellä on hieno uusi kaupunki, jonka talot kestävät maanjäristyksiä paremmin kun ne vanhat kivitalot. Silloin voisi olla mielenkiintoinen aika tehdä uusi matka kiivien maahan.
Tällä tavalla järjestetty ryhmämatka on mielestäni paras tapa kokea maa, missä on valtavasti näkemistä ja vaikeus valita kohteita. Matkanjärjestäjänä toimi Albatross travel ja vaikken mitään firmaa erityisesti halua mainostaakaan, niin kyllä tämä kokonaisuus oli onnistunut, oppaineen kaikkineen. He ovat järjestäneet näitä matkoja jo vuosia, joten kokemus puhuu. Omatoimimatkaan verrattuna tällainen matka oli helppo valinta matkustajalle.
Nyt alamme laskeutua Sydneyhin. Edessä on vielä kaksi päivää uusia seikkailuja ennen kuin pitkän sitkeä kotimatkamme alkaa. Pysykäähän kuulolla!
Ja, Kaisa, ei näkynyt pingviinejä Uudessa Selannissa. Niitä on Etelä-Saarella ja vain talvisaikaan.
Goodbye NZ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti