tiistai 5. maaliskuuta 2019

Rabida ja Sombrero Chino

Rabida ja Sombrero Chino

Varsinaisen kokonaisen laivapäivämme alkajaisiksi kapteeni ohjasi aluksemme Rabida-saaren luokse. Sinne lähdimme taas kumiveneellä, lähtöaikamme oli klo 6 aamulla. Se oli erittäin viisasta, sillä vältimme kokonaan päivän kuumuuden.

Saari on varsin erikoinen ja näkemisen arvoinen, sillä sen yksi ranta on täysin pystysuora, jyrkkä, punainen seinämä. Seinämän pienillä ulokkeella istui sinijalkasuulia ja merileguaaneja ja kallioita koristivat runsaat läjät eläinten ulosteita, guanoa. Kiersimme niemen ympäri ja siellä olikin matala hiekkaranta, väriltään samaa tiilenpunaista laavakiveä kuin korkea seinämäkin. Kiipesimme rantaan kumiveneen reunalta hypäten, veden kautta. 

Rabidan rannalla meitä oli vastassa muutama pelikaani. Kiersimme myös tämän saaren luontopolun. Kun polku nousi korkealle, näimme komeita maisemia, valtavasti kaktuksia, pikkulintuja ja jokunen pieni liskokin näkyi. Kun niitä on jo parissa päivässä nähnyt vaikka kuinka paljon, niin eipä viitsi enää kuvata! 

Luontopolku päättyi pieneen sisävesilaguuniin, jonka takareunalla näkyi yksi flamingo. Greg kertoi, että tällä pikkujärvellä niitä on tosi harvoin. Sikäli olimme onnekkaita, että pääsimme kuvaamaan komean linnun kohtuullisen läheltä. Näimme niitä iltapäivällä lisääkin, mutta vain hyvin kaukaa. 

Aamiaisen jälkeen lähdimme snorklaamaan - tosin minä en käyttänyt snorkkelia ja räpylöitä vaan uiskentelin uimalaseilla. Kumiveneistä hyppäsimme veteen ja etenimme kohtuullista vauhtia eteenpäin, kaikkiaan noin 45 minuutin ajan. Aurinko paistoi ja vesi oli kirkasta. Pohjalta erottuivat merisiilit, meritähdet ja erilaiset pohjarakennelmat. Kaloja, ties miten monenvärisiä ja -kokoisia näimme paljon.  Haita oli myös, mutta tällä kertaa ne olivat pääasiassa alle metrin tai runsaan metrin mittaisia. Itse en nähnyt niitä vielä aamupäivällä. Snorklatessa päivä sujui hienosti eikä ollut liian kuumakaan. Laivalle palasimme sopivasti lounasaikaan. 

Lounaaseen mennessä olimme siirtyneet seuraavalle saarelle, espanjankieliseltä nimeltään Sombrero Chino, eli kiinalainen hattu. Nimi tulee saaren muodosta, joka on ehkä hieman laakean hatun mallinen. Kolmen aikaan iltapäivällä lähdimme uudestaan vesille snorklaamaan yhdelle viereisen saaren, Santiagon,  lahdenpoukamista. Osa porukasta meni uimaan hiekkarannalle kiinalaisen hatun puolelle. Kaloja näkyi ihan samalla tavalla kuin aamullakin, mutta aurinko ei paistanut eivätkä kalojen värit olleet yhtä kirkkaita kuin aamulla. Moni meistä sai jo aamulla runsaasti aurinkoa, minullakin hartioita kuumotti. Iltapäivällä yritin hoitaa tilannetta pitämällä silkkipaitaa päälläni, mutta ei sen kanssa voinut uida. Tämä uintiretki oli selvästi aamullista lyhyempi, mutta haita nähtiin ja kunnon snorklaajat näkivät niitä paljon. 

Täysi turistipäivämme huipentui vielä siihen, että ajelimme kumiveneillä molempien saarien välissä etsien pingviinejä ja Galapagosilla hylkeitä. Yksi pingviini nähtiin ja kaksi hylkeen poikasta yksinään rannalla. Nousimme maihin hiekkarannalle ja kävimme kuvaamassa pienet hylkeet. Koko päivä oli niin täynnä aktiviteetteja, että heikompaa olisi jo huimannut. Näillä eväillä kuitenkin mentiin eikä edes väsyttänyt. Tulevien päivien ohjelma on rakennettu jokseenkin yhtä tiiviiksi. Meidän tyyliimme tämä sopii oikein hyvin. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti