Sunnuntai - matkapäivä, maanantai - pelipäivä
Sunnuntaina matkustimme Malesian niemimaalta maan eteläiseen osaan, Borneon saarelle. Malesian kaksi osavaltiota, joista läntiseen, Sarawakiin, matkustimme.
Lensimme Kuala Lumpurin kautta: ensin tunnin lento Penangista, sitten pari tuntia odottelua ja vaihtoaikaa Kuala Lumpurissa, sitten tunti 40 minuuttia lentoa Kushingin lentokentälle ja siitä bussilla hotellillemme, Damai Beach Resortiin. Matka sujui kutakuinkin suunnitelmien mukaan ja pääsimme majoittumaan.
Hotellimme sijaitsee Etelä-Kiinanmeren rannalla, Borneon saaren pohjoisosassa. Huoneistot ovat rivitalotyyppisiä rinneratkaisuja, joten parvekkeeltamme on hieno näkymä merelle. Resort-alueemme sijainti kukkulalla aiheutta logistista haasteita, sillä alueen ravintolatilat sijaitsevat alhaalla, huoneistot ylhäällä. Alamäkeen matkan kävelee portaita alaspäin, mutta ylös on mukavampi tulla hotellin tarjoamalla pikkubussilla, joka kuljettaa meidät huoneistoihimme aina kun tarve vaatii.
Nyt olemme olleet täällä noin vuorokauden ja kaiken aikaa sää on ollut pilvinen, tuulinen ja välillä on vähän sadellutkin. Paikallisoppaamme lohdutti, että tammikuu oli ollut paljon surkeampaa aikaa, pelkkää sadetta koko ajan. Hän osoittautui hauskaksi hepuksi, joka on lähtöisin saaren alkuperäisestä ihmissyöjäheimosta ja sillä historialla hän välillä vitsaili.
Maanantain ohjelmaksi olimme varanneet taas golfausta, paikkana Damai golf and country club -kenttä. Sinne suuntasimme heti aamiaisen jälkeen - tämän kuljetuksen resortin pikkubussi hoiti euron suuruisella maksulla. Kentältä saimme golfauton, mailat ja maksoimme pelimme. Kahden hengen pelikierros, auto ja mailat maksoivat yhteensä vain noin 120 €, mikä on todella edullinen hinta!
Kenttä oli erittäin kaunis: taustalla Santubongin vuori, jonka puolivälissä pilvet roikkuivat, reheviä puita ja vihreä kenttä vesiesteineen. En muista pitkään aikaan pelanneeni näin kauniilla kentällä. Lintuja, mm. kuningaskalastajia ja jalohaikaroita, näkyi siellä täällä. Lammissa oli kauniita, valkoisia lumpeita. Väylän 11 lammessa olisi pitänyt olla krokotiili, mutta eipä näkynyt.
Sää ei sitten ollut yhtä suosiollinen, sillä heti ensimmäisellä väylällä satoi reippaasti, ja vaikka sade hetken päästä laantuikin, vettä tuli kuitenkin hetkittäin lisää ja kenttä oli läpimärkä. Kylmää ei ollut, mutta ei onneksi sitä hirveää tukalaa kuumuuttakaan, minkä olimme kokeneet Penangissa. Kierros oli hidas pelata, kun vesi imi voiman lyönnistä, sekä maassa että ilmassa. Kierroksemme kesti 4,5 tuntia, vaikka auto sitä nopeuttikin. Sateesta huolimatta oli ihana pelata, sillä kenttä oli aivan tyhjä, vain pari ryhmää lähti peräämme pelaamaan sateen laannuttua.
Olemme paapan kanssa tottuneet aktiivisiin lomiin ja siksi meille golf oli aika välttämätön näille Borneo-päiville, joille ei ole Albatrosin kautta järjestetty ohjelmaa. Siinä kului mukavasti aamupäivä. Ajoimme pikkubussilla huoneistoomme, kävimme suihkussa ja suuntasimme taas alas hotellin ravintolaan syömään. Löysimme mieleiset annokset ja hyviä olivat molemmat.
Hotellin wifi toimii vain yhteisissä tiloissa, joten huoneessamme emme paljon somettele. Olemme katsoneet luonto-ohjelmia, mm. Sri Lankan karhuista ja Afrikan leopardeista ja norsuista. Tämä kirjoittelukin vie aikansa, mutta eri asia on sitten, milloin saan tämän lähtemään luettavaksi. Ihminen on kohtuullisen riippuvainen toimivista nettiyhteyksistä.
Kuningaskalastaja hyppelee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti