Taas maailmanperintökohteessa: George Town
Kaupunkikierros kuului päivän agendaan. Olemme majoittuneet Penangin saaren pääkaupungissa Georg Townissa, joka on nimetty Britannian kuninkaan, Yrjö III:n mukaan. Alueelle on perustettu brittien kauppapaikka 1700-luvun lopulla, kun paikallinen sulttaani antoi kaupankäyntiin luvan. Myöhemmin paikalle ovat tulleet monet kansallisuudet, jotka elelevät leppoisasti sovussa kulttuurien ja uskontojen eroista huolimatta. Kiinalaisten vaikutus näkyy nykyisessä kaupungissa ja heitä tuntuu olevan täällä runsaasti. Britit ovat kadonneet, mutta heidän jättämänsä jäljet näkyvät.
Kävelimme hotelliltamme alueen lähikatuja pitkin paikallisoppaan johdolla. George Town on saanut Unescon maailmanperintökohteen statuksen vuonna 2008, perusteluinaan mm. siirtomaa-ajan monikulttuurinen arkkitehtuuri. Kaupungin rakennukset ovat todella vaihtelevia: on vanhoja, kauniisti kunnostettuja tai vanhoja kunnostusta kaipaavia rakennuksia, mutta myös moderneja rakennuksia ja peltihökkeleitä rinta rinnan. Tämä näkyy mielenkiintoisesti myös hotellihuoneemme ikkunasta. Ihastelimme näitä monimuotoisia rakennuksia ja pysähdyimme monien temppelien kohdalle ihastelemaan monenkirjavaa arkkitehtuuria. Kierroksen jälkeen tätä kirjoittaessani voin todeta, että on taas oikeaan osunut Unicefin tunnustus.
Kiinalaisten perintönä kaupungissa on buddhalaisia temppeleitä, joita näimme heti aamun aluksi. Näistä jälkimmäinen sijaitsi aivan Chew jetty -nimisen kaupunginosan kupeessa. Tämä alue on kuuluisa kelluvista taloistaan, joissa ihmiset asuvat ja elävät. Siellä on kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja. Kun monet maailmanperintökohteet ovat erilaisia raunioita tai muistomerkkejä, on George Town edelleenkin elävä ja toimiva kaupunki, ei mikään historiallinen reliikki. Nämä veden päälle rakennetut talot olivat erikoisia, mutta aika moni meistä turisteista pohti sitä, miten alueen sanitaatio on huollettu. Aika lailla tuli mieleen, että alla liplattava meri hoiti tämän tehtävän ja vuorovesi puhdisti.
Matkamme kulki pitkin kaupungin katuja Khoo Kongsi -nimiselle alueelle, mikä on kiinalaisen Khoo-klaanin talo. Koko iso alue kuului tälle klaanille, jonka jäsenet alueella asuivat, eivät ulkopuoliset. Alueella oli todella upea temppeli: seinät ja kalustus täynnä upeita puukaiverruksia, joista näyttävimmät paikat oli myös kullattu. Museossa oli keittiö ja muita huoneita, pihalla teatterirakennus, jossa aikoinaan oli näytetty Peking-oopperan tyyliin tehtyjä esityksiä. Kokonaisuus oli vaikuttava!
Kävelimme kierroksemme lopuksi pitkin katua, missä sijaitsi ensin muslimien moskeija, sitten hindujen temppeli, buddhalainen temppeli ja lopuksi anglikaaninen kirkko. Kaikki nämä pyhäköt on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja siinä ne ovat pysyneet sulassa sovussa. Katua kutsutaankin harmonian kaduksi. Kaakkois-Aasian alueella tämä näyttää toimivan.
Olimme kävelleet aamun aikana kolmisen kilometrin ja paluumatkaa hotellille olisi ollut varmaankin parin kilometrin verran. Paikallisoppaamme johdolla käytimme sitten hyväksi George Townin tarjoamaa etua, ilmaista joukkoliikenteen bussia. Yksi kiertävä bussilinja on ilmainen kaikille kaupunkilaisille ja turisteillekin. Välillä vaihdoimme bussia, kun ensimmäinen pysähtyi päätepysäkille odottamaan lähtövuoroaan seuraavaan ajoon. Tällä bussilla pääsimme muutaman korttelin päähän hotelliltamme. Kierroksemme päättyi mielenkiintoisesti paikallisten ihmisten seurassa.
Georg Townia kuvataan kulttuurien ja kansallisuuksien sulatuskattilaksi ja sitä se on myös ravintolatarjonnaltaan. Kiinalaisia ja intialaisia makuja olemme syöneet jo monena päivänä, joten päätimme paapan kanssa mennä tänään japanilaiseen ravintolaan. Ruoka oli erinomaista, tarjoilijat ja tunnelma hyvin japanilaisia. Jopa oikeaa Macha lattea oli tarjolla!
Loppuilta sujuikin huomiseen valmistautuessa. Olemme saaneet peliajan heti aamusta Penangin golfkentälle. Auto ja mailat saimme vuokrattua ja toivottavasti homma pelittää - mailoihin en ole koskenut lokakuun jälkeen. Eilinen ilta ja yö oli täynnä ilotulituksien pauketta, kun kiinalaisilla on ollut tänään taivaallisen keisarin syntymäpäivä. Kyseessä on ollut yhden klaanin esi-isä, jota täällä juhlistetaan. Pauke jatkui pitkälle yöhön ja ensimmäisiä pamauksia kuului nytkin. Toivotaan, että tämä oli tässä, kun nukkuakin pitäisi.
Durian-hedelmät haisevat mädältä lihalta eikä niitä saa syödä hotellihuoneissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti