Yli sadan oopperan Sevilla
Aamuvarhaisella, hätäisesti hotkaistun aamupalan jälkeen marssimme retkibussiimme ja suuntasimme kohti Sevillaa, oopperakaupunkia. Oppaamme Liisa on merkittävä taidehistorioitsija ja tiesi valistaa meitä, että Sevillaan sijoittuvia oopperoita on maailmassa sävelletty yli 100 kpl. Mm. tämän mielenkiintoisen yksityiskohdan kuulimme kolmen tunnin bussimatkamme aikana.
Liisan tietovaranto tuntuu ehtymättömältä. Saimme kuulla tarinoita satavuotisista tapahtumaketjuista ja myös niihin liittyvästä symboliikasta. Kristoffer Columbus on lähtenyt Amerikan valloitukseensa Sevillasta saatuaan Espanjan kuningattaren Isabellan rahoittajakseen (etsimään tietenkin uutta meritietä Intiaan, ei suinkaan etsimään Amerikkaa). Tuohon aikaan laivat ovat olleet pieniä ja Sevillaan on päässyt laivoilla Guadalquivir- jokea pitkin. Sevilla on ollut Espanjan kaupankäynnin keskus, koska valtaosa laivoista on purkanut lastinsa sen sataman kautta. Tämä on tuonut Sevillaan rikkauksia, mm. intiaanien kultaa ja uusia ruokia. Sevilla on suuri ja vilkas kaupunki nykyisinkin, mutta ei enää samalla tavalla merkittävä satamakaupunki.
Sevillan historia (itse koko Andalusiankin historia) on vahvasti erilaisten uskonnollisten ryhmittymien ja niiden vaihteluiden historiaa. Espanjaa ovat hallinneet 700-luvulta alkaen arabialaiset muslimikansat. Heidän vaikutuksensa näkyy Sevillan vanhoissa rakennuksissa, Alcazarin linnoituksessa ja osittain myös Sevillan katedraalissa. Arabialainen rakennustyyli on valtavan koristeellista, värillisiä ornamentteja ja kiemuroita on kaiverrettu, kaakeloitu tai maalattu kaikki pinnat täyteen. Upeimman salin seinät ja katot oli päällystetty lehtikullalla. Tyhjiä kohtia palatsin pintoihin ei ole jätetty, mutta tietysti rakenteet ovat ajan mittaan rapistuneet. Restaurointityöt olivat käynnissä vanhassa linnoituksessa siellä sun täällä.
Arabian vaikutus Andalusiaan säilyi liki 800 vuotta, kunnes 1400- luvun lopulla kristityt valtasivat alueen taas itselleen. Alcazarin linnoitusta laajennettiin, mutta arkkitehtuuri muuttui länsimaiseksi. Eron huomasi nykyisessä linnoituksessa selväsi, sillä eurooppalaiset taideihanteet jättivät seinäpinnat tyhjiksi ja pelkistetyiksi. Keramiikassa uudet hallitsijat säilyttivät vahvimmin arabialaiset vaikutteet. Vielä nykyisinkin koristeellisuus näkyy alueen keraamisissa tuotteissa. Turisteille niitä on tarjolla runsain mitoin.
Linnoituksen yhteydessä on upea puutarha, missä meillä oli aikaa käyskennellä ja istuskella hetken aikaa. Sen jälkeen suuntasimme matkamme Sevillan toisen suuren nähtävyyden, katedraalin luo. Se sijaitsee aivan Alcazarin linnoituksen vieressä ja on myös ajallisesti rakennettu samoihin aikoihin. Arabialaisia osia katedraalissa on jäljellä vain kellotornissa ja sisäpihalla. Muilta osin rakennus on tehty länsimaisen kirkkoarkkitehtuurin mukaisesti.
Sevillan katedraali on valtava! Siihen sisältyy useita pienempiä kappeleita, joissa voi pitää useita messuja samanaikaisesti. Pääalttari on monikerroksinen ja erittäin koristeellinen. Tärkeimpänä nähtävyytenä katedraalissa on Kristoffer Columbuksen hauta, jossa makaavan vainajan varma henkilöllisyys on varmistettu dna-testeillä vasta 2000-luvulla. Tämänkin mielenkiintoisen yksityiskohdan kuulimme Liisalta.
Katedraalin kellotorni, se arabialaisen ulkoasunsa säilyttänyt, oli avoinna ja vapaasti kiivettävissä. Tietenkin paapan kanssa kiipesimme sinne. Näkymät kaupungin kattojen ylle olivat viehättävät. Ylhäältä näkee aina paljon enemmän kuin katutasolta. Sinnekin ehdimme. Kiertelimme jonkin aikaa sekä ennen että jälkeen lounaan pitkin vanhan kaupungin kujia. Kapeimmillaan kujat olivat reilun metrin levyisiä, talot värikkäitä, kauniita ja hyvin hoidettuja. Vaikutelma alueella oli sama kuin Malagassa: oli erittäin siistiä! Puhuimme tästä lounaalla pöytäseurueemme kesken ja totesimme myös, että kyllä olisi kotimaassa paljon työtä tehtävänä siisteyden kanssa. Tässä suhteessa matka Espanjaan on ollut herättelevä ja ennakkokäsityksiä muuttava.
Pitkien matkojen kanssa päivämme Sevillassa oli pitkä, yli 12 tuntia. Enemmänkin siellä olisi ollut nähtävää, mutta tällä kertaa saimme kokea tällaisen pintaraapaisun. Yksi yllätys täytyy vielä mainita. Koko matka Malagasta Sevillaan taittui erittäin hyväkuntoista moottoritietä pitkin. Vain molemmissa päissä kaupungeissa oli ruuhkaa ja liikennevaloja. Liikenne tuntui sujuvan hienosti - ei ollut ollenkaan sellaista etelämaalaista kaahailua, mitä on tullut joskus vastaan esim. Italiassa. Molempiin suuntiin ajettaessa pysähdyimme levähdysalueilla, joissa oli hyvätasoinen kahvila ja jättimäiset, siistit wc-tilat. Paluumatkalla ostimme jopa joitakin tuliaisia pysähdyspaikkamme myymälästä. Oliivia oli tarjolla eri muodoissaan, minä päädyin rasvoihin.
Olipa taas mielenkiintoinen ja yllätyksellinen päivä. Symboliikkaan liittyi se osuus, jonka Liisa kertoi USA:n dollarin merkistä, $. Itse asiassa tässä tekstissä merkissä on virhe, siihen kuuluisi 2 pystyviivaa. Viivat kuvaavat Hadrianuksen pylväitä, joilla tarkoitetaan Gibraltarin salmen molemmin puolin sijaitsevia kivipaaseja. S- kuvio puolestaan tulee tuulessa liehuvasta Espanjan lipusta. Kuvio oli Kolumbuksen mukana Amerikkaan kulkeneissa espanjalaisissa rahoissa, joita käytettiin maksuvälineenä ensimmäisissä kaupankäynneissä. Amerikkalaiset ottivat sitten lyhenteen käyttöön omasta rahasta puhuessaan. Matkailu avartaa, erityisesti silloin, kun opas jakaa tietojaan kuulijoille monipuolisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti