Kokemisen arvoinen

Kokemisen arvoinen

Ateena osoittautui ehdottomasti kokemisen arvoiseksi kaupungiksi. Nähtävää ja tutustuttavaa oli todella paljon. Vielä viimeisenä matkapäivänämme ehdimme liikkeelle - neljän tunnin odottelu hotellilla olisi ollut aika puuduttavaa.

Meille oli suositeltu Benaki-museota, joka sijaitsi aika lähellä Synthagon-aukion takana. Mietimme, että ehtisimme juuri käydä kiertämässä siellä tänä aamuna. Paikka löytyi ja portissa lappu: suljettu tiistaisin. Jatkoimme sitten matkaa Acropolis-lippumme yhdelle kohteelle, Lykeionin arkeologiselle kaivaukselle. Paikka oli varsin vaatimaton, mutta sinänsä mielenkiintoinen, sillä siinä oli sijainnut Ateenan vanhin Gymnasium eli lukio, missä mm. Aristoteles oli opettanut. Lykeion oli sitten lukion vieressä sijainnut esikaupunki. Kiertelimme hetken aikaa puistossa (oli muuten valtavia ruusuja, vaikka muutoin olikin täysin hoitamaton) ja päätimme jatkaa matkaa vielä toisellekin paikalle, Olympieionin alueelle.

Olympieion oli jo kohtuullisen suuri kaivausalue. Siellä sijaitsi mm. Roomalainen kylpylä Balneum, jonka huoneet näkyivät selvästi, kun väliseiniä oli kaivettu esiin isolta alueelta.   Esitetekstin mukaan kylpylässä oli mm. odotushuone, pukuhuoneita, lepotiloja suihkulähteen ympärillä ja tietenkin varsinaiset kylpyhuoneet (kylmät, lämpimät ja kuumat altaat). Tilojen ylellisyyttä kuvastavat marmoripäällysteiset seinät, joissa oli mosaiikkikuvia. Niitä oli jollakin seinällä näkyvissä vieläkin - tosin en minä niitä huomannut. Kylpylä on rakennettu Hadrianuksen aikana  130-luvulla.  

Alueella on sijainnut suuri Olympian Zeukselle pyhitetty temppeli, mutta siitä ei ollut jäljellä kuin matalia seinämuureja. Sen sijaan Apollo Delphinuksen temppelin valtavan kokoisia pylväitä oli pystyssä useita ja rakennustyöt olivat edelleenkin käynnissä. Apollon temppelin takana alempana notkelmassa oli vielä paljon rakennelmia, mm. pienempiä temppeleitä ja parantolan rauniot. Alueella sijaitsi niin ikään asuintaloja, mutta kaikki nämä rauniot olivat vielä esiin kaivamisen alkuvaiheissa. Hadrianuksen portti oli kuitenkin koko komeudessaan pystyssä alueen reunalla. Kaikki nämä rakennukset sijaitsivat aivan nyky-Ateenan keskustassa, nykyisten kerrostalojen vieressä.

Ateenan alueella on antiikin ajan historiaa löydettävänä edelleenkin valtavasti. Se näkyy jo aivan katukuvassakin, kun yhtäkkiä esiin saattaa putkahtaa lasinen kupu tai kävelytaso, jonka alla on historiallisia seiniä ja muureja. Tänään törmäsimme paluumatkallamme hotellille yhteen poikkeuksellisen isoon alueeseen, joka oli katettu ylös nostetulla levyllä. Koko alue oli helppo kuvata, toisin kuin pölyisten levyjen alla olevat rauniot. Oikeastaan Ateena olisi sellainen kohde - kuten esimerkiksi Pompeiji - josta löytyy uutta ikivanhaa historiaa jatkuvasti lisää ja jossa voisi muutamien vuosien välein vierailla uudelleen. 

Lähtöpäivämme aamu oli meidän mielestämme pilvinen, mutta edelleenkin lämmin. Matkalla lentokentälle oppaamme Pirjo kuitenkin valisti, että harmaus oli Saharan hiekkaa, ei pilviä. Tuuli oli tyyntynyt, eikä mikään puhaltanut hiekkaa pois kaupungista. Koko kaupunki näytti kauempaa katsottuna olevan harmaan verhon peitossa. Lämpötila oli edelleenkin +26-28 välillä, ihanan leppeää, kuten koko viikon. Koko matkamme ajan oli ennustettu viilenevää, mutta nyt se oli siirtynyt loppuviikkoon. Pirjo toivoi sadetta - perjantaille oli ennustettu pientä ripottelua - sillä maassa ei ollut satanut koko talvena. Kuivuudesta kärsivät kasvit jo nyt, mutta varmasti vielä pahemmin kesällä. Odotettavissa on taas metsäpalouutisia Kreikasta tänä kesänä. 

Yksi hämmästystä herättävä asia on vielä mainittava: Ateenassa oli hirveästi hyttysiä! Ei niitä näkynyt, mutta pistokset huomasi. Jollakin kanssamatkaajalla oli jäänyt yöksi ikkuna auki ja silloin hyttysiä oli tullut sisäänkin. Pirjo kertoi, että Ateenassa on sekä hyttysiä että mäkäräisiä ja ilmestyvät, kun sää lämpenee. Kaiketi lähistöllä oleva meri tarjoaa riittävästi seisovan veden lätäköitä. 

Kotimatkalla lensimme taas Air Balticilla Riikan ja sieltä edelleen kotimaahan, mukavasti sujui. Reissu oli oikea kuntokuuri liikunnan osalta, vain sunnuntain kiertoajelupäivän askelmäärä jäi alle 10 000:een. Muina päivinä meni 15 - 20 000 askelta! Ruoka sen sijaan ei ollut kovin kuntouttavaa vaan rasvaista ja suolaista, turvotusta keräävää. Ehkä ajan kanssa ruokien valintaan osaisi kiinnittää paremmin huomiota.