Ylä-Savoie, Ranskan Alppien juurella

 Ylä-Savoie, Ranskan Alppien juurella

Pitkästä, pitkästä aikaa olemme Paapan kanssa maailmalla. Tällä kertaa olemme valmiilla ryhmämatkalla, joka suuntautuu Ranskaan ja vähän Sveitsiinkin.

Maanantaiaamuna lähdimme matkaan, tuttuun tapaan varhaisella aamulennolla, suuntana Geneve. Jostain syystä lentokentän tulostusautomaatit eivät suostuneet toimimaan kunnolla. Ihmiset jonottivat ja manailivat. Meillä oli vain yksi matkalaukku, jonka lipukkeen saimme hyvin. Se olikin sitten ainoa, mitä koneista sai ulos. Virkailijat joutuivat auttamaan ihmisiä. Joskus tulee mieleen sekin, että automaatio on mennyt jo liian pitkälle, jos yhtään lipuketta ei saa enää tulostettua muualta kuin automaateista. 

Lentomatka Geneveen sujui tavanomaisen nopeasti - aamulennolla nukuttaa aina! Genevessä tapasimme oppaamme Kirsin, hyppäsimme bussiin ja jatkoimme matkaa saman tien Ranskan puolelle. Geneve sijaitsee aivan Ranskan kainalossa, joten rajaliikenne on hyvin vilkasta. Ihmiset asuvat Ranskassa, missä kustannukset ovat halvempia kuin Sveitsissä, mutta tulevat töihin Geneveen. Siellähän sijaitsee mm. monia kansainvälisiä järjestöjä, jotka tarjoavat hyviä työpaikkoja. Ranskan puolelta ihmiset hakevat paitsi edullista asumista myös Sveitsiä matalampaa yleistä hintatasoa. Jos liikenne on arkisin työmatkailua Ranskasta Sveitsiin, on se viikonloppuisin ostosmatkailua toisin päin. 

Matka bussilla sujui mukavasti, mutta ilma oli harmaa ja sade uhkasi. Kun pääsimme Annesyyn, alkoi sade. Annesya nimitetään Ranskan Venetsiaksi, sillä siellä on paljon kauniita, kirkasvetisiä kanavia. Talot ovat kauniita, värikkäitä ja italialaisvaikutteisia. Alue on kuulunut Italiaan 1800-luvun lopulle saakka ja nämä vaikutteet näkyvät. Kauniiseen kaupunkiin ja järveen tutustuminen jäi harmittavan vähiin sateen takia. Kanavien varrella ja rakkauden sillalla kävimme hieman kävelemässä sateenvarjoinemme. Ruokailimme kaupungissa ja ruoka oli  ranskalaiseen tapaan erittäin hyvää. 

Ensimmäisen yömme vietimme Aix-les-Bainsissa, tunnetussa kylpyläkaupungissa. Uusi matka-aamu valkeni onneksi jo hieman valoisampana kuin edellinen. Aamupalan jälkeen bussimme kuljetti meidät Chamberyn kaupunkiin. Sitä mainitaan Ranskan italialaisimmaksi kaupungiksi. Italialainen yhteys näkyi kaupungissa, jonka vanhassa kaupungissa ehdimme hieman kävelläkin. Sateettomasta säästä piti ottaa kaikki irti! Kaupunki oli viehättävä ja tutustumisen arvoinen. 

Varsinainen ensimmäinen kohteemme oli juustotehdas. Tehtaan markkinointipäällikkö esitteli meille juuston kypsyttämistä, sitä kaikkea huolenpitoa, mitä erilaiset juustot vaativat. (Tässä kohdassa täytyy kiittää isäntäämme, joka puhui selkeää ranskaa hitaasti, joten ymmärsin kerrankin asian ilman oppaamme selostusta!) Kaikesta näki, miten suuri intohimo hyvän juuston valmistamiseen kuuluu! Tässä tehtaassa juusto valmistettiin käsin sekoittamalla, ei koneella. Jopa 50-kiloiset juustotahkot käsitellään ja pyöritellään käsivoimin. Ilmeisesti ne nostetaan käsin ja tikapuiden avulla myös varastohyllyihinsä. Viileissä varastoissa tuoksui väkevästi ammoniakki, jota vapautuu juustoista kypsymisen aikana. Tehtaan juustoja olivat mm. Tommy vuohenjuusto ja pehmeä Beaufort. Tehtaan myymälässä myytiin myös muiden alueiden juustoja. Saimme maistiaisia ja pidimme niistä kovasti. Jotain piti ostaa mukaankin.

Lounaalle suuntasimme Chateau de Comtes de Challes - linnaan. Tämä linna on Ranskan linnoista ainoa, joka toimii hotelli-ravintolana ja on edelleen yksityisessä omistuksessa. Sen historia ulottuu 1450-luvulle, mutta omistajat ovat vaihdelleet vuosisatojen aikana. Nykyinen omistajaperhe on ollut linnassa 2000-luvun alkupuolelta. Perheen isän intohimo on pyhiinvaellus ja pojan intohimona viinit. Linnassa on noin 20 000 pullon viinikokoelma - sekä lähialueelta että kauempaa - ja maistiaisia saimme jälleen. Viinikellariin tutustuttuamme söimme lounaan - hyvää, mutta turhan tukevaa minulle - ja lopuksi tutustuimme linnan puutarhaan. Kun linna sijaitsi kukkulalla, sieltä avautuivat kyauniit maisemat myös alas kaupunkiin.

Illan päätteeksi palasimme Aix-les-Bainsiiin, teimme pienen kävelyn kaupungilla ja nautimme periranskalaisen iltapalan: päivällä ostamiamme juustoja ja patonkia! Bon appetit!