Kansainvälinen Geneve
Kelloja, pankkeja, kansainvälisiä organisaatioita, niistä on tehty Geneve. Näiden toiminta tukeutuu sveitsiläiseen rationaalisuuteen, jolle löytyykin sitten selitys historiasta.
Kotiinlähtöpäivämme aamuksi ohjelmaamme oli varattu tutustuminen paikalliseen uskonpuhdistuksen muistomerkkiin. Se sijaitsi kauniissa puistossa vanhan kaupungin muurien lähettyvillä. Pohjoismaalaisille uskonpuhdistaja on merkinnyt Martti Lutheria, jonka nimi toki tässäkin muistomerkissä mainitaan, mutta uskonpuhdistus ei ole ollut sveitsiläisille luterilaisuutta. Heidän uskonpuhdistajansa on ollut Jean Calvin, joka on aikoinaan vaikuttanut juuri Genevessä (vaikka olikin syntyjään ranskalainen). Calvinin ja seuraajiensa uskonpuhdistus on ollut huomattavasti askeettisempaa kuin Lutherilla ja siksipä Calvin on aikoinaan karsinut uskonnosta ja elämästäkin kaiken turhan. Tällainen askeettinen rationaalisuus vaikuttaa sveitsiläiseen yhteiskuntaan edelleenkin (kertoi oppaamme), vaikka luterilaiset eivät ole enää maassa enemmistönä.
Vanhaan kaupunkiin emme menneet, vaikka se sijaitsi aivan lähellä uskonpuhdistuksen muistomerkkiä. Keskiaikaisia rakennuksia siellä näkyi ja kukkulaa kiersi vanha kaupunginmuuri. Kaikkiaan geneveläisten rakennustyyli poikkesi selvästi ranskalaisesta, joka oli minun silmiini koukeroisempaa ja koristeellisempaa, etenkin vanhoissa rakennuksissa. Calvinilainen askeettisuus näkyi siis Geneven rakennuksissakin, mutta ei koristeellisuutta onneksi ollut kokonaan hylätty.
Seuraavaksi bussimme vei meidät Geneve-järven rantaan, missä tutustuimme rannan rakennuksiin ja saimme yhteenvedon alueen liiketoiminnoista. Komeiden kerrostalojen katoilla näkyi lukuisia kellomerkkejä. Kelloistahan Sveitsi tunnetaan ja Genevessä kelloteolllisuutta, isompia ja pienempiä yrityksiä, on paljon. Toinen alueen näkyvä yritysryhmä ovat pankit. Sveitsissä toimii maailmanlaajuisia pankkeja ja myös yksityisiä sveitsiläisiä pankkeja. Rannan tuntumassa on erityinen pankkikorttelikin. Kolmas rannan upeissa maisemissa vaikuttava elinkeinon laji on hotellitoiminta, joka oppaamme Kirsin mukaan on saanut nykymuodossaan alkunsa Sveitsistä. Maassa toimii nykyisinkin erittäin arvostettuja hotellialan kouluja. Osa ranta-alueen hotelleista on huomattavan vanhoja. Beau Rivage - hotellin huoneistossaan on aikoinaan kuollut Itävallan kuningatar Sissi, kun anarkisti puukotti häntä hotellin edessä.
Ennen lounaalle siirtymistämme näimme rannan tuntumassa mielenkiintoisen kukkaistutuksen, kukkakellon. Siinä kukkaistutukset muodostivat koristeellisen kellotaulun, jonka keskelle oli kiinnitetty viisarit. Kello piti yhteyttä satelliittiin, joten ajassa se pysyi hyvin tarkasti. Kukkia vaihdettiin Kirsin kertoman mukaan säännöllisesti, joten ne pysyivät aina tuoreina ja kauniina.
Lounastimme Hotel Royalissa, joka sijaitsi majapaikkamme naapurissa. Ruokana oli kanaa, perunoita ja sieniä sekä jälkiruokana vadelmaleivonnaisia. Tällä kertaa sveitsiläinen ruoka oli oikein herkullista. Ranskalaiseen ruokailuun verrattuna ateriamme sujui suorastaan huippuvauhtia, olimme valmiit vähän reilussa tunnissa. Ehdimmekin sitten hyvin kävellä rantaan, sillä sinne suuntasimme seuraavaksi pienelle järviristeilylle.
Geneve-järvi on suuri, yli 80 km pitkä, ja osittain Ranskan puolella. Siellä liikkui runsaslukuinen joukko erilaisia veneitä: purjeveneitä, risteilyaluksia, ja myös säännöllinen veneliikenne toimii järven poikki. Sen rannoilla on em. liikerakennuksia ja hotelleja, joiden kokonaisuus on järveltä katsottuna hyvinkin koristeellinen. Kaupungin keskustan ulkopuolella rannoille on rakennettu villoja. Kaupungista katsottuna oikealla rannalla sijaitsee pääosin rikkaiden ihmisten komeita huviloita, vasemmalla rannalla sitten enemmän organisaatioiden ja instituutioiden rakennuksia, komeita ja näyttäviä nekin.
Geneve-järven alkupäähän, ennen aallonmurtajia, on rakennettu komea vesisuihku, joka nykyisin on Geneven tärkein tunnus. Alunperin tämä suihku on syntynyt paikallisen teollisuuden tarpeesta. Teollisuus on tarvinnut työvaiheissaan paljon vettä ja kovaa vedenpainetta. Sunnuntaisin painetta on pitänyt laskea ja paineinen vesi on suihkunut kovalla voimalla järveen. Tästä idea on jalostunut koko Geneven identiteetin kuvaajaksi: se näyttää kaupungin elinvoimaa, tulevaisuuteen suuntautumista ja ympäristöystävällisyyttä. Alkuperäiseltä paikaltaan teollisuuslaitosten nurkilta suihku on myöhemmin siirretty nykyiselle näyttävälle paikalleen järven alkupäähän. Suihkun kokokin on kasvanut melkoisesti, nykyisin se on noin 140 metriä!
Veneretken jälkeen nousimme jälleen bussiimme, mutta kun aikaa oli, pysähdyimme vielä muutaman kerran ennen lentokentälle menoa. Kuten jo maanantain kertomuksessa mainitsin, Genevessä toimii lukuisia kansainvälisiä järjestöjä. Pysähdyimme ensimmäiseksi ihastelemaan ja kuvaamaan YK:n Euroopan päämajaa, sen lippurivistöjä ja aukion suihkulähdettä. Seuraava pysähdyksemme aivan YK:n takana oli Kansainvälisen Punaisen Ristin päämaja. Ajoimme myös Maailman terveysjärjestö WHO:n, Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n, Pakolaisjärjestön ja monen muunkin päämajan ohitse.
Kun järjestöjä on kaupungissa noin runsaasti ja siihen päälle vielä kansainväliset yhtiöt, on Geneve todella kansainvälinen kaupunki. Puolet sen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Asukkaita kaupungissa ja sen ympäristössä on oppaamme mukaan noin 100 000, mutta monet järjestöjen työntekijät asuvat Ranskan puolella. Kokonaisuudessaan kaupungissa liikkuu paljon enemmän ihmisiä kuin asukasluku näyttää.
Sää Genevessä oli sateinen tullessamme, mutta aika kohtuullinen kotiinlähtöpäivänämme. Aurinko ei paistanut täydeltä terältä, mutta pilkahteli mukavasti pilvien lomasta. Ranskan puolella olimme nauttineet ihanasta lämmöstä, mutta Geneven lämpötila ylsi nipin napin 20 asteeseen. Kun astumme bussiin Punaisen Ristin pihalla, alkoi sade. Kotimatkamme ajoitus taisi olla täydellinen.