Kukkia, kukkia, KUKKIA, Keukenhof ja van Gogh
Viimeinen kokonainen lomapäivämme alkoi taas varhain, lähdimme liikkeelle jo 7.30 jälkeen. Matkustimme metrolla päärautatieasemalle matkanjärjestäjän toimistolle odottamaan bussikuljetusta Keukenhofiin, Amsterdamista länteen. Matka kesti noin 45 minuuttia. Mainittakoon jo tässä kohdassa, että sää oli koko päivän puolipilvinen ja sadetta tuli vain pari hentoa kuuroa. Niiden aikana kävimme kahvilla ja syömässä. Sateenvälttelystrategiamme toimi erinomaisesti!
Keukenhof on maailman suurin kukkapuutarha ja todella näkemisen arvoinen. Tällä herkellä pääosassa puutarhassa olivat erilaiset sipulikukat - tulppaaneistahan Hollanti on erityisen kuuluisa. Tulomatkalla kuljettajamme teki pienen mutkan kasviviljelmien kautta, joten olimme jo nähneet suuria peltoaukeita runsaassa kukassa. Puutarhassa näitä kukkaistutuksia oli niin paljon, että niitä on oikeastaan mahdoton kuvata. Tulppaaneita, narsisseja, hyasintteja, helmililjoja, skilloja... Lisälksi kukassa oli muitakin kevätkukkia, kuten vuokkoja, magnolioita, atsaleoja ja kirsikkapuita. Kuvat puhuvat puolestaan ja niitä tulee paljon!
Keukenhofin puutarha on rakennettu taitavasti. Keväällä kukkivat sipulikukat, mutta eivät tosiaankaan kaikki samaan aikaan. Penkeissä näkyi niin kukkineita, kuin parhaassa kukassa ja nuppuvaiheessakin olevia kasveja. Kesällä vuoron saavat kesäkukat, daaliat, gladiolukset, leijonankidat ynnä muut. Puutarha on näyttävä varhaisesta kävästä syksyyn saakka.
Alueella oli kasvihuoneita, mistä löytyi sipulikukkia (valtavan suuria ja näyttäviä), orkideoita ja astioihin tuotuja komeita leikkokukka-asetelmia. Alueella on tietysti muitakin puutarhan kasveja, monia vanhoja puita, polkuja, vesiaiheita, koriste-esineitä jne, kaikki erittäin hyvin hoidettuna. Puutarhan laidalla on vanha tuulimylly, jollaisilla on aikoinaan pidetty vedenpinta matalana alavalla maalla ja saatu lisää kuivaa maata patojen taakse. Puutarhan tuulimylly oli toimiva ja pyörivä, joskin pyörimisestä oli vain kansanhuvia. Tuulimyllyn tasanteelta näki vähän maisemia.
Pari tuntia jaksoimme kukkaloistoa - alkoi tulla kukkaähky - sitten oli pakko mennä syömään. Kun Keukenhofiin oli tullut bussilasteittain turisteja, oli ruokailukin massatapahtuma ja sapuskan laatu sen mukainen, pelkkää kylmää riisi-kasvis-sekoitusta. Aikaa lounaan jälkeen oli vielä melko paljon, ehdimme ostoksille (yllättäen ainuttakaan kukkasipulia tai muuta kasvia ei lähtenyt mukaan). Bussi toi meidät takaisin päärautatieasemalle klo 14 jälkeen. Täällä aikataulut pitävät!
Jos tarkkaavainen lukija muistaa, oli meillä tiistaina aamuretken jälkeen vielä suunnitelmissa mennä van Goghin museoon. Aikataulumme toimi hyvin ja olimme museon edessä puoli tuntia ennen määräaikaamme. Onneksi hollantilaiset eivät ole turhan nuukia ja pääsimme sisään saman tien. Nimensä mukaisesti van Gogh -museo keskittyy kyseiseen taiteilijaan, hänen elämäänsä ja muihin taiteilijoihin, jotka olivat aikoinaan vaikuttaneet van Goghiin, olleet hänelle esikuvina, ystävinä tai seuraajina. Kuvia museossa ei saanut ottaa. Tätä perusteltiin sillä, että mittaamattoman arvokkaita tauluja ei altisteta laittomalle kopioinnille. No, monet näyttivät kuvia ottavan, mutta minä jätin ne väliin. Ainoat van Gogh -kuvat jutuissani ovat myymälästä ostetuista tuotteista, mm. kassista, tyynynpäällisestä ja korteista. Museon taulut jäävät muistoihin ilman kuviakin.
Nauttikaa siis kukista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti