Näppärästi naapurimaahan

Näppärästi naapurimaahan

Olen aina pitänyt Suomen ja Ruotsin välisiä rajanylityksiä Lapissa maailman helpoimpina, pelkkä paalu ja kyltti kohdalla. Sama helppous löytyi täältäkin, kun siirryimme Slovenian puolelle.

Majapaikkamme Nemesnepin kylän liepeillä Unkarissa on oikeastaan kolmen  naapurimaan kainalossa. Itävalta, Slovenia ja Kroatia ovat kaikki lyhyen ajomatkan päässä. Lähimpänä meistä oli Slovenia, muutama kilometri maantietä eteenpäin. Siellä vietimme reissumme kaksi seuraava päivää, sunnuntain ja maanantain.

Moravia Toplice on pieni paikkakunta Sloveniassa, mutta siellä sijaitsee kuitenkin komea 5 tähden hotelli, iso vesihuvipuisto ja golfkenttä. Meidän kohteemme oli tämä viimeinen, joskin hotellissakin pyörähdimme, kun siellä oli golfkentän toimisto. Olin jo kotimaasta käsin varannut meille 4 pelikierrosta, 20 % alennuksella. Sunnuntai oli vilkas päivä kentällä, sillä paikallisilla oli 2-päiväinen kisa menossa. Hyvin mahduimme kuitenkin sekaan. Kun kilpailijat täyttivät kentän 9 ensimmäistä  väylää, me aloitimme väylältä 11. 

Kenttä oli tavallinen klubikenttä, maastoltaan ja  väyliltään vaihteleva, mutta pääosin aika tasainen puistokenttä. Väylät olivat pääosin luonnonnurmea, aika epätasaiset ja rikkaruohoiset. Oman haasteensa kentän ylläpitoon näkyivät tuovan myyrät, joiden koloja ja multakasoja oli pitkin väyliä. Ojia ja pusikoita oli paljon ja etenkin miehet joutuivat usein avaamaan väylän hirveän ryteikön yli. Kenttä ei ollut vaikea, mutta melkoisen pitkä, sillä pisin väylä oli miehille noin 575 metriä pitkä.  Pitkiä siirtymiä väylältä toiselle oli useita. Sunnuntaina jouduimme vielä kävelemään 11-tiille yli puolen kilometrin matkan ja kierroksen päätteeksi sama takaisin. Askeleita kertyi yli 16 000! 

Sunnuntai oli erittäin kuuma päivä, lämpöä oli reilusti yli 30 astetta. Lähdimme pelaamaan klo 10 aikaan, pahimpaan kuumuuteen. Kun kenttä oli täynnä, oli kierroskin hidas ja pelaaminen oli jo aika uuvuttavaa. Aikaa kierrokseen meni yli 4,5 tuntia ja siihen päälle vielä ylimääräinen käveleminen. Eväitä ja juomia meillä oli riittävästi, mutta kuumuus uuvutti etenkin paappaa. Niinpä meillä oli kierroksen jälkeen jo kova nälkä ja yritimme hotelliin ruokailemaan. Siellä ei kuitenkaan tarjoiltu lounasta ollenkaan - hotellivieraat näyttivät viihtyvän altaalla drinksujensa kanssa. Me jouduimme siirtymään kylän puolelle, mistä onneksi löytyi avoinna oleva pikkuravintola ja saimme syödäksemme. 

Maanantain kierrosta varhensimme alkuperäisestä varauksesta, sillä sääennuste lupasi jo iltapäiväksi sadetta. Lähdimme liikkeelle klo 8.30 ja kierroksemme puoliväliin saakka sää oli mukavan raikas, vähän yli 20 astetta. Vaikka lämpötila nousikin päivän mittaan, ei se kuitenkaan noussut juuri yli 30 asteen. Oli mukava pelata ja matka eteni mukavasti, kun kenttä oli hyvin väljä. Yllättäen oma pelini meni kuitenkin ihan plörinäksi verrattuna sunnuntaihin! Golf on kyllä ihan henkimaailman peli, ei sen metkuja opi ikinä ymmärtämään. 

Kun olimme varhain liikkeellä, ei ruokaa kannattanut jäädä odottelemaan kylän kuppiloista. Ajoimme takaisin kämpille ja kokkasimme itse. Olimme jo tulomatkalla poikenneet motarin varrella ruokakauppaan, joten kokkaus onnistui aika kivuttomasti. Vietimme koko loppupäivän hotellimme alueella, sillä sateen piti alkaa millä hetkellä hyvänsä. Muutaman kerran jyrähti ukkonen ja tuuli puhalsi voimalla, mutta sade alkoi lopulta vasta iltamyöhään. 

Kun olimme pari päivää ajelleet Unkariin ja Slovenian rajamaisemissa, olimme huomanneet näiden maiden välillä jo monia eroja. Slovenia on selvästi paljon Unkaria siistimpi. Taloissa on vähemmän röttelöisyyttä kuin Unkarissa, piha-aidoissa vähemmän resuisuutta. Sloveniassa pihoilla kasvaa upeita kukkia ja koristepuita tai -pensaita. Unkarissa koristekasvit ovat pieniä ja vaatimattomia, pihat rumia ja hoitamattomia. Lähinnä unkarilaisten pihoissa kasvaa hyötykasveja - lieneekö vanhaa perua, että kotitarveviljelijely on edelleen elinehto. Joka tapauksessa hintataso tuntuu olevan Sloveniassa hieman korkeampi kuin Unkarissa, joka ei ole Euro-maa.

Slovenialaiset ovat rakentaneet talonsa vieri viereen tien varteen, välissä on vain muutaman metrin kaista, mistä auto mahtuu kulkemaan. Talon takareunaan kiinnittyy talousrakennus - lienee ollut entisinä aikoina navetta - joka yltää pitkälle pellon suuntaan. Rakennuksen jälkeen alkaa pitkä ja kapea peltokaistale. Pienessä kylässä kaikki talot sijoittuvat näin saman kylänraitin varteen. 

Unkarissa talot ovat enemmän ryppäinä kuin rivissä. Joissakin taloissa näkyi talon takana myös talousrakennus, mutta peltoja ei ollut samalla tavalla suikaleina talojen takana mitä Slovenian puolella. Hotellimme lähistö ei liene Unkarin hedelmällisintä seutua, koska pellot olivat selvästi pienempiä kuin vaikkapa Balatonin ympäristössä. Siellä parhaat peltotilkut olivat hyvinkin 100 hehtaarin kokoisia. Näin valtaisia peltoja ei Slovenian puolella ole meille tullut vastaan. Mielenkiintoista oli katsoa tätä Google Mapsista, missä Slovenian kapeat peltosuikaleet erottuvat selvästi. 

Matkailu avaa silmiä tälläkin tasolla.