Tästä se taas alkaa!
Olemme olleet reissussa jo kolme päivää. Kun matka tapahtuu vuokratulla asuntoautolla ja tässä vaiheessa vielä kotimaassa, tuntuu, ettei ole ollut paljonkaan kirjoittamista.
Ajettava asuntomme on kohtalaisen tilava, makuutiloja ei tarvitse päiväksi paketoida. Otimme mukaan omat Tempurin petauspatjat, joten sänky on jopa mukava - mitä nyt auton peti on pikkuisen turhan kapea patjoillemme. Sopivan yöpymispaikan löytymisessä on puolestaan ollut hieman haasteita.
Aluksi suunnittelimme menevämme ensimmäiseksi yöksi siskon mökin pihalle (plan A). Sain kuitenkin sen verran tukevan räkätaudin, että päätimme säästää siskon porukan tartunnalta. Seuraavaksi mietimme menevämme Visulahteen (plan B). Leirintäalueen portin pielessä oli kymmenittäin moottoripyöriä ja nahkatakkisia äijiä. Koimme genren itsellemme sen verran vieraaksi, että jatkoimme matkaa. Päädyimme lopulta Juvan leirintäalueelle (plan C). Tämä oli löytö, ihana hiekkakangas järven rannalla. Viikonloppua viettämässä oli jokunen asuntovaunuilija, mutta pääosin paikka oli hyvin rauhallinen. Aamulla pääsimme saunaan ja uimaan.
Seuraavaa yöpymispaikkaa haimme Tahkolta. Yllättäen vilkkaalta majoitusalueelta ei löytynyt ollenkaan paikkaa asuntoautoille tai -vaunuille. Tungosta siellä ei ollut, mutta vaunua ei kuitenkaan saanut mihinkään. Meille neuvottiin paikaksi vanha kansakoulu Varpaisjärvelle menevän tien varressa. Kouluun pihalla oli useita vaunutolppia, mutta ei muita vieraita. Päätimme jäädä paikalle - ei ehkä olisi kannattanut. Käytössämme olleet pesu- ja wc-tilat haisivat niin hirveästi homeelle, että haju tarttui ihoon jo suihkun aikana. Maantie kulki 20 metrin päässä vaunumme vieressä, autoja meni ohi koko ajan ja meteli oli häiritsevää. Kruununa tälle paikalle olivat hyttyset, joita oli ällöttävän paljon. Ilmeisesti asuntoautomme ikkunaverkoissa oli reikä, sillä itikat tunkivat myös vaunuun. Ininä häiritsi unta ja paukamia löytyi aamulla käsistä ja jaloista. Katon rajassa hyttysiä lenteli aamulla kymmenittäin!
Kolmas yömme sujui sitten mukavan rauhallisesti, Paltamon golfkentän paalussa. Siellä asuntovanuileville vieraille on varattu reilun kokoinen alue, ja rakennettu pieni huoltotila Leader-rahoituksella vieraiden käyttöön. Oulu - Kajaani -junarata meni aika läheltä majoituspaikkaamme, mutta junia meni yön aikana vain pari. Maisemat Paltamossa, rannalla ovat niin kauniit, että siellä vietti mielellään aikaakin.
Ruumiinkulttuuria olemme harrastaneet golfkentällä. Kun tautisuus on vielä hieman vaivannut minua, olemme pelanneet molemmat kentät, Tahkon ja Paltamon, golfauton kanssa. Molemmat kentät ovat maisemiltaan Suomen kauneimpia, suoranaisia postikorttikuvia. Vaikka peli ei hääppöisesti kulkenutkaan, oli maisemista nauttiminen kovasti palkitsevaa.
Kulttuuria olemme löytäneet tällä matkalla jo tähän mennessä myös kohtalaisen mukavasti. Kajaanin taidemuseo on saanut Vexi Salmen taidekokoelman pienen palasen tiloihinsa. En ole ollenkaan tiennyt, että Vexi Salmi on tällainen taidekeräilijä ja taiteen tuntija. Hänen saksalaista rappiotaidetta käsittävä kokoelmansa oli todella näkemisen arvoinen. Vexi on lahjoittanut 600 taideteostaan Hämeenlinnan taidemuseolle ja sieltä niitä kierrätetään muihin taidemuseoihin. Jos joskus satutte näitä näyttelyitä bongaamaan, niin käykää katsomassa.
Tänään aamusta ajoimme Paltamosta Suomussalmelle ja Kuusamoa kohti. Yhtäkkiä tien vieressä oli merkki tilataideteoksesta ja kahvilasta. Ehkä olette kuulleetkin Hiljaisesta kansasta, jota esitteen mukaan nimetään Valtatie 5:n kummajaiseksi. Taideteoksen luoja on tanssijana ja koreografina tunnettu Reijo Kela. 1200 turvepäistä hahmoa seisoo vaatetettuna suolla, maitohorsmien, suolaheinän, tupasvillan, heinän ja pajujen keskellä. Hahmot saavat uudet päät ja vaatteet kaksi kertaa vuodessa. Näky on kyllä vaikuttava! Istuimme, katsoimme ja nautimme virvokkeita. Sanoinkin, että minua ei helposti saa sanattomaksi, mutta nyt sai.
Kuusamossa kulttuurimatkamme jatkui, kävimme tutustumassa Hannu Hautalan luontokuvakeskukseen. Upeita kuvia oli seinillä kuvina ja lukuisina videoinstallaatioina. Hieno tutustumiskohde oli tämäkin ja Kuusamo-infosta paappa sai Pohjois-Norjan matkailuesitteen ja karttoja.
Tänään Suomen säätyyppi muuttui, saderintama saapui perässämme. Ihan eteläisessä Suomessa tämäkään ei satanut, mutta Kuusamossa Petäjälammen leirintäalueella tuli vettä kunnon jyrinän ja salamoinnin kanssa. Samalla lämpötila laski liki 10 asteella. Illan aikana sentään ehdimme käymään saunassa ja uimassa ennen uutta ukkosrintamaa. Petäjälammen vesi oli kirkasta ja kylmää.
Tämä kuva oli Hiljaisen kansan kahvion taidenäyttelystä Tekijän nimeä en muista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti