Suuntasimme siis Baselista lähinnä etelään päin. Ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi valikoitui Delemont, oikein viehättävä pikkukaupunki. Tavan mukaan joimme siellä aamukahvit.
Seuraavaksi ajoimme läpi vuoriston, mikä käytännössä tarkoitti pitkiä, yli 3 km mittaisia tunneleita. Se oli kyllä reissumme tylsintä osaa maisemallisesti, kun reitille mahtui vielä paljon tietöitäkin. Tunneleiden jälkeen pysähdyimme lounaalle Neuchateleen. Silmiinpistävää alueella oli ravintolahenkilöstön palveluhaluttomuus ja suhtautuminen oli muutenkin jotenkin nyrpeää. Ruoka oli kohtalaista, mutta jotenkin kuvioon sopi sekin, että emme osanneet käyttää paikallista parkkiautomaattia ilmeisesti oikein ja 0,5 CHF:n maksun sijasta saimme 40 CHF:n sakon. murrrr...
Paapan kaasujalkaa kuumotti edelleen ja niinpä hän suuntasi automme Lausanneen. Kaupungissa teimme vain pienen pyörähdyksen, mutta ajamista tuntui silti olevan aika lailla. Tässä kaupungissa ei nimittäin ajettu missään suoraan! Lausanne sijaitsee Geneve-järven pohjoisrannalla niin jyrkässä rinteessä, että teiden on pakko mutkitella serpentiininä rinnettä ylöspäin. Keskityimme kaupungissa upean järven ja rannan katseluun, vaikka olisi siellä ollut Olympia-museokin. Sveitsin järvien - niinkuin jokienkin - upean kirkas sinisyys on lumoavaa!
Geveve-järven ihailu ei jäänyt pelkkään Lausanneen, sillä ajoimme vielä pienen matkaa järven rantaa eteenpäin. Rannan tuntumasta, tien ja junaradan jälkeen, kohosivat upeat pengerviljelmät korkealle kukkuloille. Niillä viljeltiin yllättäen viiniä! En ole koskaan kuullut sveitsiläisestä viineistä. Maisema oli niin kaunis, että se oli kartassakin mainittu erityisenä nähtävyytenä. Tämä kohta vakuutti minut siitä, että tänne saakka oli kannattanut ajaa.
Veveyn jälkeen oli pakko kääntyä takaisinpäin, jos mielimme päästä illan aikaan takaisin Baseliin. Moottoritietä pitkin se onnistui nopeasti ja matkan - tylsähkön - aikana kirjoitin yhden tekstin tähän blogiini. Kilometrejä kertyi päivän aikana kaikkiaan yli 400.
Päivään sisältyi taas yksi mielenkiintoinen piirre Sveitsistä: kieli vaihtui. Baselissa olin puhunut saksaa, se sujuu kohtalaisesti. Tämän päivän reissumme suuntautui ranskankieliselle alueelle. Se näkyi paikkojen nimissäkin. Selvisin kohtalaisesti, sain sapuskat tilattua ja ymmärsin tarjoilijoita. Maan kolmas kieli, italia, olisi sitten vaatinut taas pidemmän ajomatkan idän suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti